Blogi siirtynyt uuteen osoitteeseen

Tämä blogi on siirtynyt osoitteeseen www.deletys.net

Wordpress ja Blogger (hätäinen ensivilkaisu)

Koska haluan jatkuvasti kokeilla uusia leluja, tein tilin Wordpressin blogihostauspalveluun. Testailin toimintoja hetken aikaa ja pidin kovasti näkemästäni. "Kuin vertaisi Gnomea KDE:hen" ei lienee kovin kaukaa haettua lause mietittäessä bloggerin ja wordpressin eroja.

Tää täs näin on varsin virtaviivainen tapaus, ja kaikki asetukset löytyvät parin välilehden takaa. Wordpressissä taas tuntee aluksi jopa tukehtuvansa säädettävien asioiden paljouteen, mutta tämä takaa sen että blogin saa säydettyä täysin mieleisekseen. Teoriassa. Kuulemma. Sillä wordpressin kautta ilmaiseksi hostattuna css:ää ei pääse sorkkimaan. Pitäis maksaa. Tai hankkia jostain sivutilaa ja pystyttää ikioma blogisivusto jolloin päässee nauttimaan tuhansista ja taas tuhansista laajennuksistakin. Taas kuulemma. Isot pojat vähän puhuivat.

Mulla on sellainen kutina, että itse omille sivuille asennettuna, kaikki ohjakset omissa käsissä, Wordpress pääsee oikeuksiinsa ja palkitsee todellisen näpertelijän ruhtinaallisesti ja sallii todella yksilöllisten sivujen luomisen. Kovasti houkuttelisi kaivautua kyynärpäitä myöten konehuoneeseen ja katsoa mitä siitä saa irti... Ei muuta kuin kotisivutilaa etsimään.

Ja onhan siinä yksi hyvin tärkeä ominaisuus joka bloggerista puuttuu: alisivut/välilehdet/kategoriat, tai miksi niitä ikinä haluaakin kutsua.

Musiikkihöpinää

Aloinpa suunnilleen ensimmäistä kertaa elämässäni treenata kitaran kanssa skaaloja ja muidenkin tekemiä biisejä. Huomasin että uusi lähestymistapa on varsin virkistävä ja inspiroiva, ja nyt harmittaa etten ole aiemmin jaksanut rämpytellä muita kuin omia tuotoksia. Mistä muualta sitä musiikin kieltä voi oppia kuin biisejä harjoittelemalla ja treenaamalla. Ei se pelkkä kuuntelu loputtomiin kanna.

Harmi vaan että Bullet With Butterfly Wingsin ja Cherub Rockin alkaessa sujua kitarasta pamahti plugin-pistokkeen juotokset hajalle. Tai siis ittehän sen hajotin. Alkoi ääni säristä, ja otin ruuvit irti ja vääntelin sitä johtoa (aiemmin jo yhdestä kohtaa juotos oli lähtenyt irti, mutta olin saanut johdon käännettyä niin että koski tarvittavaa kohtaa). Tällä kertaa vaan vääntelyn seurauksena se viimeinenkin juotoskohta sanoi hyvästit, ja nyt mulla on täällä yks vaikeasti soitettava akustinen ja sähkökitara joka ei toimi sähköisesti.

Vieroitusoireet alkaa olla kovat. Kohta on varmaan pakko kytkeä tuo akustinen vahvistimeen kiinni ja napsauttaa säröt päälle.

Maanantaina työhaastis varamiespalvelussa. Kovasti toivon että saisin hiihtolomalle jotain töitä, jotta kitara-vahvistinrahojen säästäminen pääsisi hyvään alkuun. Olen jo pitkään haaveillut putkivahvistimesta ja puoliakustisesta, telecasterista tai les paul -tyyppisestä kitarasta, sillä nämä nykyiset vehkeet latistavat välillä pahasti soittointoa. Erityisen luksusta olisi vahvistin joka ei alkaisi heti ärsyttävästi honottamaan, kun middleä kääntää vähänkin yli puolenvälin.

Tällaistapa tänään.