Suojelusenkeli

Mulla täytyy olla suojelusenkeli. Aina kun olen onnistunut saamaan asiani surkeimpaan mahdolliseen jamaan, tapahtuukin yhtäkkiä jotain joka saa kaiken näyttämään taas valoisalta. Sain TYÖTÄ edellisestä kesätyöpaikasta Haapajärveltä juuri kun aloin tosissaan miettiä koulun lopettamista. Saan kaikki laskujen rästit maksettua ja jää vielä jotain säästöönkin. Kiitos Jumala! Tätä menoa alan kohta taas uskoa sinuun...

Linuxhuuma

Tuli hinku kokeilla taas jotain uutta (=jotain vanhaa ja tuttua) Linux-jakeluversiota. Pitää kai kaivaa vanha Arch Linuxin asennuslevyke esiin ja pistää romppuasema sauhuamaan tämän tai huomisen päivän aikana. Sormet syyhyää jo... Ehkä kokeilisin Gentoota, tuota säätäjän ja juoksevat tekstirivit -fetisistien unelmaa mutta en onnistu löytämään mistään tyhjää cd-levyä.

Jos jaksan, kirjoittelen esittelyn arch linuxin eri asennusvaiheista ja yleissilmäyksen distroon. JOS jaksan.

Kahvia!

Mun päässä täytyy olla vikaa. Ei tervejärkinen ihminen istu tuntikausia koneellaan maanisena näyttöään tuijottaen ja säädä blogisivun css:n kanssa, vieläpä nauttien siitä. Terve ihminen ainakin varmistaisi että jääkaapissa on maitoa, kun tulee aika rentoutua ja nauttia työn hedelmien katselusta. Ja arvatkaa keneltä sitä hiton maitoa ei nimenomaan nyt löydy! Perkele. Noh, vesihän on terveellistä...

Ja se kahvi olisi joka tapauksessa maistunut kamalalta. Outo palaneen kaltainen sivumaku viime kuukauden aikana... Kahvinkeitinkin on ottanut asiakseen vittuilla minulle.

Tulikin mieleeni etten ole syönyt koko päivänä. Citalopram vie kivasti nälän. Melkein parempi niin, sillä kaapista löytyy pelkkää näkkileipää, jotain sen päälle, ja riisiä.

Uusi elämä on syntynyt!

Kylmänä helmikuun iltana eräs pieni, tuntematon blogi rääkäisi synnyinhuutonsa. Uusi elämä oli pahasti luonnevikainen, häiriintynyt ja syntymästään asti määrätty lääkitykselle. Ja silti se on oma, rakas lapseni!

Time to go and tweak something...